Tein eilen suurenmoisia löytöjä huoneestani, kun putsasin ja kiillotin ja hankasin koko kopin puhtaaks.
En oo oikein ikinä ollu mikään intoilija siivouksen suhteen, vihaan imuroimisen ääntä ja jos totta puhutaan, niin villakoirafarmit nurkissa on ihan hellyyttäviä.
Siivosin yhteensä ehkä jonku 7h, eikä ollu ees perseestä! Sain lajiteltuu kaikki koulupaperit mappiin ja heitettyä n. 2/3 koko tavaramassasta vex. Sisäinen minäni riemuitsee.
Sisäinen minäni myös itkee verta ja kyyneleitä, koska mun kurkku on ihan vittusaatanaperkeleen kipeä. Tuolla -25 asteessa käveleminen tekee niin hyvää kurkulle, toisin sanoen siis puukottaminenkin sattuis vähemmän.
Toivottavasti ei nousis kuume tässä illan aikana, ei jaxais jäädä kotiin makaamaan. Oikeestaan vitut koko kuumeesta ja kurkkukivusta, meen anyways huomenna kouluun. Hehehohih, onneks ei tarvii miettii pitkään, että mistä tää yhtäkkinen motivoituminen koulua kohtaan juurtaa juurensa.
Kello on vasta 13:00 ja mul ei oo mitää tekemistä. Voisin taas tästä mennä tekeen läksyjä... Pitäisköhän kohta tosissaan huolestua?
Ps, kuunnelkaa näitä ja rakastakaa kaikkea
KIITOS JA NÄKEMIIN TERVEISIN MINÄ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti