Seuraajat

10/29/2011

Sanotaan: älä pidä nenästä kiinni kun sukellat, laske jalkoja pohjaan

Säännöt ovat seuraavanlaiset...
- kiitä tunnustuksen antajaa
- kerro itsestäsi kahdeksan satunnaista faktaa
- laita haaste eteenpäin kahdeksalle (minun tapauksessani viidelle) bloggaajalle!

Wohoo minulle ei ikinä tällaisia anneta, joten ilostuin kovasti kun Ansku ilmoitti haastaneensa mut, kiitos!

Sonja, Tuukka, Anttu, Rebecca ja Linda, onneksi olkoon te onnekkaat viisi, enempää bloggaajia en muistanu vaikka yritin kovasti.

1. Mulla on tosi herkkä hajuaisti, oon varmaan sukua jollekin vainukoiralle. En mielellään esimerkiks mee kaupassa kattelemaan hajuvesiä, koska tuntuu että ei saa happee ja kurkkua kuristaa koska ne haisee niin voimakkaalle. Yhdistän myös lähes poikkeuksetta aina tuoksun/hajun johonkin ihmiseen, tapahtumaan tai aikaan. + Parhaimpia tuoksuja ikinä on autotalli, bensa, kalanruoka ja kissanruoka!

2. En oo koskaan aikasemmin ollu mikään runouden suurimmista faneista (lue: oon vihannu runoja sinc...always) mutta tajusin ehkä pari kuukautta sitten, että mun on pakko saada runokirjoja. Paljon. Oon suurkuluttanu koulun kirjastoa ja tällä hetkellä syyningissä on Vilja-Tuulia Huotarisen Sakset kädessä ei saa juosta. Oon saanu siitä varmaan kolmekymmentä eri kohtaa kirjoitettua inspiraatiovihkoon ylös. Harmi etten vaan oo ite innostunu rustailemaan mitään sen suurempaa. Bloggauskin tuntuu välillä olevan turhan rankkaa, tämä saa riittää.

3. Elämä ilman villasukkia ei olisi miellyttävää elämää ollenkaan. Kaapissa niitä valehtelematta lojuu ainakin kymmenen(tuhatta) paria värillisenä&värittömänä, liian isoina& liian pieninä&sopivan kokoisina, parillisina ja parittomina. Tän hetken ultimate favoritet on viininpunaiset villikset punaisilla kantapäillä. Näiden jälkeen en voi enää käyttää mitään muita sukkia! Tää villasukkien fanitus ei oo jääny muiltakaan huomaamatta, viimeks protulaiset esitteli mut vanhemilleen 'tyttönä joka diggaa villasukkia' haha! Tykkään itekkin hirveesti neuloa, mutta koska mummi kantaa ihan urakalla viikoittain meille lapasia ja villasukkia, niin ei oo tarvetta tarttua sukkapuikkoihin ite. Harmi sinänsä, neulominen on terapeuttista.

4. Voisin aika varmasti asua bussissa. En osaa selittää miks, mutta pelkästään kun näkee sen tutun ja turvallisen punaisen bussin, jonka edessä hohtaa numero 1, tulee niin turvallinen ja kotoisa olo. Ja vaikka ihan lähiliikenteenkin bussit on ihania, niin entäs sitten kun lähtee vähän pidemmälle reissulle bussilla! Varsinkin väliä Joensuu - Kuopio on tullu rampattua suhteellisen usein ja harvoin oon matkustanu sillon, kun on vielä valoisaa. Kun istut selkä ikkunaa vasten kuulokkeet korvilla yksin ja ulkona on vaan pimeyttä pimeyden jälkeen, se tunne on melkein pelottavan voimakas. Ihankun löytäisin itteni aina uudestaan ja uudestaan, unohtaisin kaiken turhan ja nauttisin vaan siitä että oon elossa.

5. Tykkään Justin Bieberistä, ihan näin vakavasti sanottuna. En ymmärrä, minkä takia se saa niin suuria ragetuksia ihmisissä aikaan, se poika on kaiken sen julkisuuden ja fanityttöjen kiljumisen takana aika erittäin lahjakas tapaus. Kävin kattomassa sen Never Say Never 3D leffan ja hymyilin viikon siitä päivästä lähtien. Ihan varmana oon eturivissä, sitten kun kiertue yltää tänne kylmään Suomeen asti! Oon myös varsin perillä BB:n tapahtumista ja mun mielestä se on ehkä parasta mitä tällä hetkellä telkkarista tulee... Heheee tykkään aika monista jutuista, jotka jakaa radikaalisti mielipiteitä. Mutta noh, samapa tuo.

6. Meitsillä on joku juttu katulamppujen kanssa. Ollaan heitetty tästä varmaan jo vuos läppää (Dumbledoren perilliset!!!!!!!!11), kun poikkeuksetta tuossa yhdellä tiellä sammuu/syttyy AINA lamppu kun kävelen siitä ohi. Tää sama juttu kyllä tapahtuu tosi useesti ihan muuallakin, että kai mulla sitten on jotain superrr yliluonnollisia voimia!

7. Oon eläny kolme päivää ilman minkäänlaista puhelinta, kun kadotin sen tosiaankin tuossa perjantaina aamulla. Tapani mukaan jätän kaiken vähän viime tinkaan, joten jouduin juoksemaan aamulla bussiin että kerkeisin ees yhden kerran tällä viikolla kouluun ajoissa. Ilmeisesti se puhelin oli tippunu siinä juostessa taskusta ja ystävällisesti joku ihminen oli poiminu sen sitten maasta ja käyny paristi netissä jne. Eli bye bye puhelin, tuskinpa sitä saan takaisin. Mutta toisaalta se taas ei haittaa yhtään, koska oon niin tavoittelemattoissa että kihisen melkein innosta! Äiti pakottaa mut haluamaan uuden puhelimen, mutta yritän kovasti keplotella itteni ulos tästä tsydeemistä, EN HALUA UUTTA PUHELINTA. Jos vielä poistasin facebookin niin elämä vois kyllä olla riemukasta.

8. Tykkään ehkä aika paljon yhdestä pojasta, jonka kanssa haisteltiin varmaan kaikki Mokkamaan teet läpi perjantaina ja joka piirtää selkään ja silittää hiuksia. Ja puhuu kaikesta mahdollisesta, varsinkin öisin.

(Oho, tuli nyt kyllä vähän hehtaarista tekstiä. Kuunnelkaa tää biisi kevennykseksi ja saakaa siitä iloinen mieli)

10/24/2011

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

Voi ei, tää on taas yks niistä kamalista maanantaista, kun odottamattomia asioita vaan tapahtuu!!

Ensinnäkin, ulkona piti olla vaan kylmä, missään ei mainittu sanallakaan tuollasesta tihkusateesta ja ylenpalttisesta harmaudesta ja masentavuudesta. Vituttaa polkee vesi/räntä/younameit -shitissä kouluun. Oikeestaan se on niin perseestä, että tällä hetkellä mieluummin skippaisin koko koulupäivän.

Toisekseen, tänään on toinen filosofian tunti ja tuun olemaan myöhässä - taas vaihteen vuoks. AJDjfsdiisfdkfdsk!!! Jouduin tekemään vaikeita valintoja bussipysäkillä kun huomasin, että olin onnistunu kadottamaan toisen lapasistani 100m matkalla kotoa sinne pysäkille. Noh, oletettavastikin se lapanen sattui olemaan yksi parhaistani eli eiku vaan takasin kotiin samaa reittiä. Voin varmaan selittää myöhästymisen 'hävitin lapaseni enkä voinu mennä bussiin ilman sitä' ja olla kuulostamatta siltä, että tuo on maailman huonoin tekosyy olla puol tuntia myöhässä.

Nyt menen syömään aimo annoksen buranaa, ehkä illasta tulee kiva.

thumbs up if you dont know how you got here


We’ll follow these lines for miles
So listen with your ears and talk with your hands
Because where we’re driving now will make you open your eyes baby
And I will show you the road
If you just take me by the hand and talk about our souls
And you shouldn’t look back baby, never look back


Pussasin tänään höpsöä poikaa ja mietin, miten yksi muuttuja voi tehdä kaikesta muustakin niin paljon parempaa.
Nyt meen nukkumaan, nukun kauniisti ja muistan syödä ja juoda, enkä kiroile.

ps. olit tänään niin owned että nauroin ääneen

10/16/2011

melkein lakkasin puhumasta, silmiinkatsomatta ohitin sinut päivittäin

Kattoko kukaan tänään BB:tä?!?!? Nauroin niin paljon, ehkä paras jakso so far.

No mut anyways, meininki on hiukkasen väsynyttä mutta silti superrr jees. OZ:it näyttäs olevan latautuneen jo melkein puoliks eli nyt ei tarvii edes leikkiä, että ois jotain fiksua tekemistä lomalla. Raakaa kuvausta vankilasta all day (all night..all day all night) long ja kun vielä tän kaiken kruunaa yrttivoipatongilla ja peitolla nii huhhuh that's the way I like it.

Odottelen tässä jo joulua innolla, äiti ilmeisesti kyllästy mun vinkumiseen ja lupas ostaa mulle 120cm ihanuuden, uuden sängyn! Mul ei oo koskaan ollu uutta sänkyä niin oon ihan intona täällä jo nyt. Myös mun talvitakki tulee jossain joulukuun lopussa, joka varsinki näillä ilmoilla semisti riipasee jostain tosi syvältä. Aamulla ku herää niin saattaa hyvinki olla jotai -5 astetta, että siinäpä sit lähdet hupparilla lenkkeilee raikkaaseen ilmaan. Just joo, sinnehän jäätyy!

Oon kuunnellu tätä rallia tänään valehtelematta kymmeniä kertoja putkeen, kuunnelkaa mitä settiä! Nää kun näkis livenä niin hohhei, en varmaan pysyis housuissani.



Mut joo, meitsi kiittää ja kuittaa. Heräsin tänään 07:30 ja raahauduin yhden ujokissan luokse. Se lähti tänään pois, kaikki tuntuu tekevän just nyt. Mikä buumi teillä on?! Jos kuuntelisin nyt Porcupine Treetä, niin varmasti itkisin.

10/07/2011

me tanssimme meteoriittisateessa

Jos osaisit väistää yllätyshyökkäyksen
Taikka olisit panssaroitua terästä
Olisitko haavoittumattomana onnellinen
Vai pakahtuisitko sä kenties ikävästä?

Minä en unohda sinua koskaan
Vaikka en muistaisi omaa nimeäni
Sinä saatat olla yksi noista ohikulkijoista
Joka sylkäisee vasten kasvojani
Sinä saatat olla juuri se joka sattumalta
Minut pelastaa meteoriitin alta


Ammennan varmaan inspiraation kirjottamiseen kaikista sad face-jutuista, kun nyt ei oo vaan tullu sellasta vuodatusfiilistä pitkiin aikoihin. Oon vaan niin järjettömän onnellinen koko ajan ettei oo tottakaan!! Kaikki erittäin jees, everything bless.
Esimerkkinä, rrrrrakastan Joensuuta! Aattelin, että ois voinu lähtee syyslomalla Helsinkiin tai Tampereelle, mutta en kyl jaksa. Screw you Helsinki, tällä hetkellä tää mesta kiehtoo paljon enemmän ja tykkään näistä ihmisistä täällä. En muista millon oisin viimeks tuntenu niin suurta rakkautta ku pari päivää sitten Pielisjoen yllä sillalla. Ihana Joensuu.

Koeviikko on finally over, en oo varmaan ikinä ollu näin kyllästyny tekemään kokeita. Päivästä toiseen ihan samaa, kauhee väsymys ja stressi ja pitäis jaksaa vielä lukee vaikka ois muutakin elämää ja blää. Hirveen tylsistyttävää toimintaa.
Ja on alkanu myös mietityttämään tää hiuspehko, jota oon pitäny viimeset kaks vuotta mustana. Sellanen lämmin ruskee ois vaan niiiiin ihana, mut en tiiä uskallanks värjätä...

Ostin muuten eilen hevosgeeliä! Se tuoksuu hyvältä ja näyttää vähän joltain myrkkynesteeltä, joka on geelimäisessä muodossa, mun lempparia.

Huomennaa mennäääään seikkailemaan keskelle pimeää korpeaaaa! Onneks messissä on ihanat pojat&iloista mieltä. Oon niin klisee etten kestä edes ite itteeni haha....

10/04/2011

08:15 utran koululla, ÄLÄ MYÖHÄSTY

70 minuutin päästä mulla on lukion vaikeimman ja eniten failatuimman kurssin koe ja panostukseni kyseiseen kokeeseen on päätähuimaavaa = 0 konkreettista sivua luettuna. No, onneks oon luonnostaan erittäin lahjakas biologisissa aineissa, niin täähän menee ihan lonkalta vaan... Yeah sure.

Mun hiukset on kiharapilvi enkä viitti tehdä niille yhtään mitään, näytän karseelta ja silti oon onnellinen. Vihaan itteeni, millon musta on tullu tällanen hattarapilvissä kulkija? :| Onneks Juhis tulee palauttamaan meiksin takaisin todellisuuteen tänään klo 16:00. Sille pitää kuulema olla kaakaota&sämpylää&änäriä mitä ilmeisemmin. Juhis on ihana, voittamattoman paras. Hih.

Joo mut nyt pitää suunnata sinne kokeesee, vittu sentään ->

10/02/2011

shut your eyes and feel the chemicals collide

Mua ei hirveesti oo huvittanu vähään aikaan kirjottaa yhtään mitään mihinkään. Se harmaa kovakantinen vihko, jonka löysin viikkojen etsimisen jälkeen, on ihan tyhjää täynnä. Siitä piti tulla hipsterein vihko koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
(Paitsi et onkohan tuo edes vihko ku eiks ne oo sellasia antipaksuja tapauksia?)

Meil on nyt menossa koeviikko ja tuntuu että kuolen biologian kokeeseen. Pitäs oikeestaan olla jo suuntautumassa Anskulle vähän opiskelemaan, mutta tää aikaansaamattomuus on saanu jo naurettavat mittasuhteet. Syksy ilman sadetta on ehkä multimaalisimman parasta, tekis mieli olla ulkona vaan fiilistelemässä.

Joo nyt ei oikein irtoo, mutta ehk saatte näistä jotain tuntumaa:
lapaset, villasukat, naurua, päärynätee, ben howard, lihaskunto, kylmä kaide, kuumotus kulkee yksin illalla ulkona, kierroksilla käyvä koira, kreikkaherkku<3, ":D D:" = maailman coolein kangaskassi eurolla kirpparilta, vanha pikku myy -heijastin ja miljoona muuta asiaa.

Kirpparilla muuten myytiin kädettä tehtyä Jeesus Kristusta hintaan 450e.