'Kattoo jos jaksaa' vois olla aika lähellä asennetta, jonka omistan tällä hetkellä koulua kohtaan.
On vaan niin helppoa jäädä aamulla kotiin nukkumaan, tai vaihtoehtoisesti lähteä hyppytunnilla kotiin ja jäädä sinne for the rest of the day. Poissaoloistakaan kun ei tule mitään merkintää, lintsaaminen on nykysin vähän turhankin helppoa.
Tuntuu kuitenkin aika turhalta istua se 75min tunnilla, kun ei vois vähempääkään kiinnostaa.
Aika petollinen tapa ajatella, ainakin mulle. Pitäis kyllä tsempata ihan tosissaan.
Ois enää puoli vuotta käytävänä tätä koulua, sitten pääsen ihan uusiin kuvioihin. Toivon mukaan.
Odotan tulevaa kevättä ja syksyä aika innolla, tää tuntuu nyt oikealta ja hyvältä päätökseltä. Kerrankin sain jotain mietittyä alusta loppuun, eihän se kyllä vienytkään kun sen vuoden.
Lohduttavinta kaikessa kuitenki on se, että vaikka tääkin suunnitelma kusis käsille, niin onhan mulla vielä koko elämä edessä päättää mitä haluan tehdä isona. Jos en kykene löytämään tässä vaiheessa elämää just sitä alaa, jossa haluan olla, en mä sille mitään voi.
Nyt haluan olla vähän liian kärsimätön ja eksyä reitiltä A >> B. Sitä mä haluan, elää elämää kun se on tässä ja nyt.
Mutta aiheesta hypäten toiseen, katottiin tänään elämänkatsomustiedossa (mun on aina pakko kirjoittaa toi sana noin) jotain satunnaisesti valittuja sanontoja.
Parhaiten jäi mieleen 'Elämää voi tulkita vain katsomalla taaksepäin, mutta sitä voi elää vain katsomalla eteenpäin'. En just tähän hätään muista, että kenen pohtima lause oli kyseessä, mutta mun mielestä tuossa oli jotain hienoa.
Jos haluaa jatkaa eteenpäin, on pakko päästää irti vanhoista jutuista ja se on ihan okei.
Tän oon tullu huomanneeks varsinkin tässä parin viimeisen viikon aikana, mutta let's go with the flow.
En jaksa enää jankata vanhoja juttuja kertaalleen, mennyttä mikä mennyttä. Onneks on tulevaisuus vielä edessä ja varmasti triljoona tällaista 'yhyy-pakko-antaa-olla-en-voi-elää' -kohtausta.
Mulla on kuitenkin tästä kaikesta huolimatta aika hyvä fiilis (vaikka tänään taas vaihteeks tapeltiinkin kotona ihan aika erittäin huonosta ja turhasta asiasta : huoneeni lämpötilasta) ja lupaan, että huomenna saatte erittäin paljon kuvia erittäin hyvännäköisistä pojista! (Vaikka oon jo nähny ite ne kuvat kerran... kaksi... kolme... kertaa, oon silti ihan innoissani!)
See ya laterrrr!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti