Apua apua apua!
Kiinnostukseni esim. kaikkea kohtaan on jossain ilmakehän korkeimmassa kohdassa, haluisin vaan olla koko ajan kotona yksin, olla vastaamatta puhelimeen ja chillata jumppapallon päällä mahallani. Life is good, kohta alkaa YO-kirjotukset ja sitten ne onkin jo ohi ja elämä alkaa!!!
4kk päästä oon toivottavasti jo lähtökuopissa, päämääränäni Lontoo. Meen mitä ilmeisimmin nyt ens kuussa tapaamaan ihan face to face mun mahdollista future familya Tampereelle, iiks! Kaikki tällanen ihana vaan tapahtuu niin nopeesti ja vaikka oonkin aina joka toinen sekunti kauhuissani, tykkään tästä fiiliksestä silti.
Päätin, että teen aupparoinnin ajaksi uuden blogin, mutta varmaan kerron siitä sitten enemmän, kun olen sen saanut pystytettyä ja niin eteenpäin.
Tänään piti olla kavereiden synttärit, mutta heitin ne nyt menemään. Oon ehkä huono toveri, mutta totuus on tämä: ei kiinnostanu. Enkä voi kyllä valittaa, on ollu kivoin ilta pitkään aikaan! Vain minä.
PS. ONE DIRECTION RULAA
<3: Milla (sori, ei kuvii)
nää kaipuut yksinoloon tuntuu niin mun ajatuksilta. vaikka toisaalta taas kaipaa jonnekkin joidenkin ihmisten seuraan. se päättäminen on hankalaa. oot ihana ja on ikävä!
VastaaPoistaJoo siis kunnon kamppailua itsensä kanssa aina välillä!!!
PoistaPs pus pus<3