iMDone & ABI IRTI

Tänään on ollu sellanen olo, että jotakin puuttuu. Kädet ympärillä, nenä painautuneena niskaan kiinni. Tunne, kun toinen on lähellä ja välittää. En voi varsinaisesti sanoa että velloisin ikävässä, mutta ilmassa on nyt selvästi vähän haikeutta!

Mulla on vuotanu nyt viime päivien aikana nenästä verta useaan eri otteeseen (+ verta lennelly myös kädestä), mutta tänään oli kyllä pahin tulva ikinä. Annoin vaan veritippojen tippua valkoiseen paperiin ja katsoin paperin värjäytyvän punaiseksi. Äiti huus olohuoneesta "ÄLÄ TULE TÄNNE ÄLÄ SANO MITÄÄN" koska se ei ois kyenny handlaamaan itseään + verta samassa tilassa, säälittävää... Ja tosiaan toissa päivänä onnistuin höyläämään haavan käteeni, kun olin kuivaamassa juustohöylää pyyhkeeseen, what?

Äidinkielen YO-tekstitaito, englannin kuuntelu, penkkarit ja abishow on nyt takana ja fiilikset on lähinnä hämmentyneet. En voi käsittää sitä, että lukio on viimeisiä YO-kokeita vaille purkissa. Haikeaa, mahtavaa, surullista, vapauttavaa. En voi kuvailla sanoin sitä mitä tunsin seisoessani liikkuvan rekan lavalla nähdessäni ihmisten vilkuttavan ja taputtavan meille. MEILLE. Ylioppilaskokelaille, nuorille aikuisille, meille. Norssi oli kaikkea sitä ja paljon enemmän, mitä kuvittelin lukion antavan mulle. Kamuja, ihania opettajia, atk-luokassa lahnaamista, huippuja hetkiä, kamppailua&voittamista, kasvamista. Oon kolmen vuoden aikana mm. ilmoittanut heti matikan kurssin alussa haluavani kurssista arvosanan 4, ihastunu poikaan josta ajattelin heti koulun alussa "yäk en ikinä haluu tutustuu tuohon", vaihtanu ISK:stä ihanalle lumalle<3, käyttäny atk-luokkaa varmaan enemmän kun kukaan muu aikaisemmin ja opiskellu mandariinikiinaa. Ihanat kolme vuotta.

Viime yönä meni vähän myöhäseks tämän nukkumisen kanssa, niin voisin ehkä yrittää kohta painaa päätä tyynyyn. Viime ilta oli MAINIO, ei ehkä niin crazy kun oisin halunnu sen olevan (koska tein virhevalinnan alkossa:D:D:), mutta maistu silti hyvälle tanssii ihmispaljouden keskellä ja bongailla tuttuja naamoja omituisissa asuissa. Alkuilta oli kyllä to be honest vähän naurettava ja jouduttiin vielä myöhemmin jonottamaan 1,5h meidän varsinaisiin penkkaribileisiin, mutta jonotus oli oikeestaan ihan hauskaa (ja vihainen saana, joka tiputti viinipullon katukiveykseen)! Mutta näihin kuviin, näihin tunnelmiin:



Ps. Rakkauteni<3<3<3<3



Pps. Voisiko joku ystävällisesti välittää tämän viestin korkeammalle taholle: Uusi blogger on täysin paska. Esimerkiksi en tod. anna kiitosta uudesta kuvalisäystekniikasta. Oonko ainut jonka mielestä oli selkeämpää, kun sai itse muokata kuvan kokoa jne? Voin tosin olla alkeellinen enkä tajua tuota uutta koodia, mutta ihan perseestä tää kuitenkin on. Ja oon koukussa Geordie Shoreen, oh God why.....